Onnittelut, Helsinki!

Lauantai 30.1.2010 klo 16:25 - Jarno Peltonen

Hankkeesta on valtavasti hyötyä. Muotoilun pääkaupungilla on tilaisuus esitellä koko maailmanlaajuiselle yleisölle saavutuksiaan muotoilun ja kaupunkisuunnittelun alueilla.  Pääkaupunki saavuttaa näkyvyyttä luovuuden ja innovaatioiden keskuksena, se houkuttelee sijoittajia ja luovia yksilöitä, vahvistaa taloutensa kehitystä, nousee johtavana muotoilukaupunkina maailman näyttämölle, se rakentaa maailmanlaajuista tunnettuutta ja ottaa osaa kansainväliseen muotoiluverkostoon. Nämä ovat ideaalikuvia, mutta mahdollisia.  
 

Tuona voiton päivänä  25.11. kohtasi tuttaviaan iloisissa tunnelmissa. Uutinen kosketti varmaankin jokaista kaupunkilaista. Muotoilu ja sen merkitys aletaan tunnistaa. 

Taiteilijaprofessori, teollinen muotoilija Hannu Kähönen, Kaj Franck-palkinnon 2009 saaja ja

Creadesign Oy:n johtaja totesi kuinka nyt osoitettu tunnustus on merkittävää suomalaiselle muotoilulle, jolla on selvästi kannattajoukkonsa maailmalla. Hienoa, että  Helsinki otti hankkeen vakavasti. Voitimme varsin kovan kilpailijan Eindhovenin. Tärkeää on, että kaupungilla on todella katetta. Rahoituksen tulee pysyä tukevana. On luotava realistinen, tavoitteellinen strategia, joka ei saa hajota siruiksi. Ei pidä luoda hankkeita, jotka eivät johda mihinkään.  Pitää luoda elämään jääviä, kestäviä projekteja, ne voivat olla pienimuotoisiakin. Muotoilu mielletään lähes yksinomaan kodin esineisiin, mutta se  ulottuu merkittävästi julkiseen ympäristöön, ulkotiloihin, kaduille ja arkkitehtuuriin. Näillä sektoreilla meillä on myös omaa suunnittelua, jolle pitää antaa mahdollisuuksia. Kadun kalusteita ostetaan paljon ulkomailta. ”Urban Design” on nostettava yhdeksi vahvaksi teemaksi. 

Hanke merkitsee myös kulttuurimatkailun lisääntymistä. Pitää olla valmiuksia esitellä, pitää olla mitä näyttää. Designtietoisuus on viime aikoina merkittävästi kasvanut maailmalla. 

Välillisesti hanke kiinnittää huomiota suomalaisen muotoilun saavutuksiin. On ilmeistä, että

tuotteiden vienti kasvaa. Taideteollisen muotoilun rinnalla meillä on vahva teollisen muotoilun osaaminen. Ehkä ICSID painotti valinnassaan myös tätä, vaikka se jääkin anonyymiksi, eikä osoiteta mitä tuotteiden takana on. Näiden tuotteiden vienti on huomattavaa.  

Teollinen muotoilija Reijo Markku Design Reform Oy:n toimitusjohtaja toivoo, että muotoilu ja sen merkitys tulee kaikille tutuksi. Helsingin kaupungin tulisi kumppaneineen keskittyä kiteyttämään

ideansa ja löytämään oleellinen ydin -”Mikä on se asia” - tämän hankkeen ympärillä. Miten Helsinki haluaa profiloitua. Käsitellään isoja rakenteita ja luodaan niille pysyvyyttä. Vältetään lavasteita. Muotoilu laajemmin sovellettuna antaa mahdollisuuksia monille ammattilaisille taidekäsityön panosta unohtamatta. Julkisen miljöön suunnittelussa meillä on suuria haasteita. 

Muotoilupääkaupungin toivoo myös rakentavan käsitettä ”Helsinki Connections”, mikä  yhdistäisi  luovalla tavalla muotoilijoita kansainvälisesti –  kehittämään muotoilua maailmanlaajuisesti. Toimitaan muotoilun parhaaksi.  

Sisustusarkkitehti Päivi Bergroth näkee hankkeessa suuria mahdollisuuksia. Hän toivoo museoiden ystäväyhdistyksen DAMYn aktiivisena jäsenenä – kuten Hannu Kähönen Designmuseon hallituksen puheenjohtajana  – Designmuseon ja Suomen rakennustaiteen museon välisen lisärakennushankkeen käynnistymisen ajankohtaisena uudestaan. Kummatkin museo toimivat ahtaissa tiloissa vanhoissa koulurakennuksissa. Näyttelytoiminta ja yleisöpalvelu eivät pääse riittävästi esiin. Tälle tarpeelliselle ja jo pitkään vireillä olleelle hankkeelle voisi nyt vihdoin löytyä vihreää valoa.  

Samaa toivoo myös tämän kirjoittaja, joka Taideteollisuusmuseon silloisena johtajana koki aiemman  lisärakennushankkeen nousun ja menehtymisen. Itsenäisyyden juhlavuonna 1987 käynnistetty kilpailu tuotti Tuomo Siitosen voittoisan ehdotuksen, jonka rakentaminen olisi alkanut osana Itsenäisyyden juhlavuoden ohjelmia 1992. Alkanut lama ja ilmeisesti Kiasman ilmestyminen kuvioon kaatoivat jo valmiiksi saatetun rakennusohjelman. Toivottavasti nyt 2012 – eli 20 vuoden jälkeen - löytyy yksimielisyyttä ja resursseja.  

World Design Capital -hanke sattuu taideteollisuutemme historiassa kiintoisaan vaiheeseen. Muotoilu on ollut merkittävässä asemassa parempaa tulevaisuutta rakennettaessa. Näin on ollut viime vuosisadan alussa, nuoren valtion 1930-luvussa ja sotien jälkeisen ajan optimismissa. Nyt jälleen luodaan määrätietoisesti parempaa tulevaisuutta muotoilun avulla. Kriteerit ovat muuttuneet. Luodaanko sellaista, että se kantaa kansainväliseen arvostukseen kuten 1950-luvun muotoilun saavutukset? Mielenkiintoista on myös, että 2012 Helsinki tulee olleeksi 200 vuotta

maamme pääkaupunkina, mikä  nostaa ajatuksissa komean sillan tarkastella sen kehitystä eri puolilta.    

World Design Capital- hankkeen hakijat ovat sitoutuneet noudattamaan periaatetta, jossa muotoilu nähdään yhä merkittävämpänä perusvälineenä julkisen ja yksityisen kehityksen kaikissa osissa. Kaupungeista tehdään vetovoimaisempia, viihtyisämpiä, elävämpiä ja tehokkaampia. Muotoilu on paremman huomisen luomista. Tämä tapahtuu myös asukkaita kuullen. Tavoitteiden luomisessa kaikki ovat mukana. Meitä herätellään näkemään omaa ympäristöä kotona, työssä, kadulla jne. Tuloksena on viihtyisä, turvallinen, ekologinen ympäristö – on sitten kyseessä kodin esineistö – kipot ja kupit –kuin ulkotilat. Erityisesti odottaa hankkeen vahvistavan myös kaupunginosayhdistysten roolia ja merkitystä. Tämähän on juuri osa niiden tavoitteista.  

Lisää:  www.worlddesigncapital.com 
 

Jarno Peltonen 

Taideteollisuusmuseon ent johtaja

Siltasaariseura ry, puheenjohtaja 

DAMYn kunniajäsen