Töissä museossa: amanuenssi Harry Kivilinna

Kirjoitusten sarja avaa Arkkitehtuurimuseon ja Designmuseon toimintaa kulissien takana. Merja Reijonen haastatteli museoiden työntekijöitä. Harry Kivilinna toimii amanuenssina Designmuseossa.

Teksti: Merja Reijonen

– Työskentelen Designmuseon näyttelytiimissä, jossa jaamme näyttelyjen kuratoinnit kolmen henkilön kesken. Kuratointi on muun muassa näyttelyn sisällön rakentamista, esinevalintoja ja muun materiaalin kokoamista. Johdamme myös näyttelyprojekteja, kertoo Designmuseon amanuenssi Harry Kivilinna.

Käytännössä hän työskentee porukassa, joka koostuu museon kokoelmaosaston ja yleisötyön sekä markkinointi- ja viestintäosaston henkilöistä. Ulkoisia yhteistyökumppaneita ovat tutkijat ja näyttelyarkkitehdit sekä visuaalisesta ilmeestä vastaava toimisto.

– Parhaillaan työstän Antti ja Vuokko Nurmesnimen näyttelyä, joka avautuu lokakuussa 2022. Toinen keskeinen projekti on Iittala-Kaleidoscope-näyttelyyn pohjautuva Japanin kiertonäyttely. Se avautuu Tokiossa syyskuussa 2022.

Vuosikymmenien kokemus

– Olen työskennellyt Designmuseossa ja sen edeltäjässä Taideteollisuusmuseossa jo 1980-luvun lopulta. Alkuaikoina olin rakentamassa näyttelyjä. Perehdyin silloiseen kokoelmaan käytännössä: esineet sijaitsivat vuoteen 1989 saakka Korkeavuorenkadulla, ja olin mukana varaston siirrossa Vantaalle ja sen luetteloinnissa.

Korkeavuorenkadun kiinteistön peruskorjauksen aikana 1995–1997 museo eli hiljaiseloa Laivurinkadulla. Museo avattiin uudelleen 1998 Korkeavuorenkadulla. Kivilinna on sen jälkeen toiminut näyttelysuunnittelijana yli 20 vuotta.

– Designmuseo on muuttunut suuresti tänä aikana. Positiivista kehitystä on ollut esimerkiksi se, että näyttelyiden määrä on vähentynyt radikaalisti. 2000-luvun alkupuolella museossa oli yli 20 näyttelyä vuodessa. Käytännössä oli koko ajan menossa näyttelyn  vaihto, mikä jopa häiritsi kävijöitä. Määrän karsiminen on mahdollistanut panostamisen näyttelyiden laadukkaampaan tuotantoon, Kivilinna korostaa.

Haasteita ja mahdollisuuksia

Harry Kivilinnan mielestä uusi arkkitehtuuri- ja designmuseo sekä uusi museorakennus ovat edellytys näyttelytoiminnan kehitykselle.

– Nykytiloissa on monien kansainvälisten näyttelyiden tuominen Helsinkiin mahdotonta. Vanhoihin rakennuksiin ei esimerkiksi voi tehdä tasaisia kosteusolosuhteita, Suomessa kun ne vaihtelevat vuodenaikojen mukaan.

– Uusi museo ja uusi rakennus ovat suuri haaste – esimerkkejä on niin Suomesta kuin ulkomailta. Uutuuden viehätyksen jälkeen kävijöille on tarjottava mielenkiintoisia sisältöjä, jotka vetoavat laajaan yleisöön, Harry Kivilinna sanoo.

Kivilinna tutustui museon ystäviin jo 1990-luvun alussa. Damyn toinen edeltäjä oli Taideteollisuusmuseon Ystävät.

– Tuolloin Suomen taloudellinen lama vaikutti radikaatisti museon toimintaan. Kokoelmahankintoihin ei juuri ollut määrärahoja. Ystävät keräsivät silloin rahat useisiin hienoihin hankintoihin, Kivilinna muistelee.