Matias Virkamäki tarkasteli palkitussa lopputyössään kulttuuriympäristöjen säilymisen edellytyksiä

Oulun yliopistosta arkkitehdiksi valmistunut Matias Virkamäki paneutui työssään Sorsakosken nykytila ja tulevaisuus: eriarvoistuvat rakennetut kulttuuriympäristöt pohjoissavolaiseen teollisuuspitäjään ja sen pitkään historiaan, nykyisyyteen ja tulevaisuuteen. Tunnustuspalkinnolla palkitun työn tekijä kirjoittaa työstään, ja tuomariston arviot löytyvät tekstin lopusta.

teksti ja kuvat: Matias Virkamäki

Matias Virkamäki

Lopputyöni Sorsakosken nykytila ja tulevaisuus: eriarvoistuvat rakennetut kulttuuriympäristöt käsittelee Museoviraston inventoimien valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen (RKY) säilymisedellytyksiä taantuvilla alueilla. Kaupungistumisen myötä väestö, palvelut ja teollisuus keskittyvät kasvukeskuksiin, mikä heikentää mahdollisuuksia ylläpitää rakennettua kulttuuriympäristöä pienemmillä paikkakunnilla. Työ tarkastelee tätä aluerakenteen muutoksesta seuraavaa alueellista eriarvoistumista ja sen vaikutuksia rakennettuun ympäristöön.

Näkymä Sorsakoskentien varrelta tehtaan läheisyydestä: vanha paloasema vasemmalla ja yläpadon luukkuhuone oikealla.

Ilmiötä lähestytään Pohjois-Savossa sijaitsevan Sorsakosken tapaustutkimuksen kautta. Sorsakosken taajama Leppävirralla sisältyy kokonaisuudessaan RKY‑inventointiin kohdenimellä Sorsakosken tehtaat ja tehdasyhdyskunta. Alue on rakentunut Hackmanin teollisen toiminnan ympärille: yhtiö harjoitti paikalla sahateollisuutta 1800-luvun alkupuolelta vuosisadan lopulle ja metalliteollisuutta 1890-luvulta 2000-luvun alkuun saakka. Hackman tunnetaan erityisesti ruokailuvälineistään. Toiminta tehtailla jatkuu edelleen Fiskarsin kautta, joka valmistaa siellä keitto- ja paistoastioita.

Höyrylaiva Sorsakoski odottamassa matkustajia kyytiinsä 1910-luvulla. kuva: Sorsakosken kyläyhdistys ry

Hackman & Co:n mainoksia 1920- ja -30-luvuilta. kuva: Kansalliskirjasto

Työssä tarkastellaan Sorsakosken menneisyyttä, nykytilaa ja tulevaisuuden näkymiä sekä tunnistetaan paikalliset ominaispiirteet, potentiaali ja haasteet. Näiden pohjalta muodostuu kokonaiskuva rakennetun ympäristön tilanteesta ja sen kehitysedellytyksistä. Lisäksi alueen merkittävimmistä kohteista on laadittu kohdekortit, jotka kokoavat kunkin kohteen perustiedot, arvot ja nykytilan. Kohdekortit tarjoavat konkreettisen työkalun: ne auttavat hahmottamaan, mitkä kohteet ovat säilymisen kannalta keskeisiä ja toimenpiteitä vaativia sekä missä muutostarpeita on.

Paikallistason tarkastelun ohella työ kytkee Sorsakosken tapauksen laajempaan keskusteluun rakennusperinnön vaalimisesta alueiden eriarvoistuessa. RKY‑inventoinnin tarkoitusta, historiaa ja taustalla vaikuttavia arvokäsityksiä tarkastellaan teoreettisesti. Inventoinnin analyysi auttaa ymmärtämään, miten eri alueiden tilanteita voidaan peilata toisiinsa ja mitkä tekijät vaikuttavat arvojen säilymiseen.

Sorsakosken taajaman eri osakokonaisuudet. RKY-alueeseen kuuluvat rakennukset on esitetty mustalla ja alueen ulkopuolelle jäävät harmaalla. karttapohja: Leppävirran kunta, kantakartta 2024.

Työn keskeisiä paikkasidonnaisia oivalluksia ovat:

  • taantumisen haasteet korostuvat sitä enemmän, mitä pienempää aluetta tarkastellaan;

  • yksilöiden ja yhteisöjen toimilla on merkittävä vaikutus muutosten käynnistämiseen erityisesti pienillä paikkakunnilla;

  • syrjäinen sijainti voi myös tukea ympäristön säilymistä;

  • valtakunnallisesti merkittäviä kulttuuriympäristöjä tulisi tuoda nykyistä näkyvämmin esille.

Arvojen säilymiseen liittyen työ osoittaa:

  • arvokäsitykset ovat vakiintuneita, mutta arvojen merkitys voi heikentyä päätöksenteossa;

  • arvon säilymisen ja katoamisen rajakohta on usein häilyvä;

  • arvojen katoamista ennakoi toimimattomuus rakennetun ympäristön ylläpidossa.

Työkaluosasto vasemmalla ja ylävoimala oikealla.

Sorsakosken uudempi koulu.

Vuosi lopputyön valmistumisen jälkeen koen työlle asetettujen tavoitteiden toteutuneen hyvin. Toivomaani keskustelua rakennusperinnön vaalimisesta on herännyt, ja Sorsakoskella kotiseutuylpeys näyttäytyy vahvana. Alueen kehittämisen parissa jatkaminen on ollut mahdollista myös lopputyön jälkeen, ja olen ollut iloisesti yllättynyt siitä, kuinka laajaa yhteistyö on jo ensimmäisen vuoden aikana ollut. Kesällä järjestetyt rakennusten mittausleiri ja teollista historiaa esiin tuova Ruostumaton Sorsakoski -tapahtuma olivat onnistuneita alueesta tietoa lisääviä toimia. Tiedon lisääminen on yksi keskeisistä tekijöistä taantuvien seutujen kehittämisessä.


Matias Virkamäki
Sorsakosken nykytila ja tulevaisuus: Eriarvoistuvat rakennetut kulttuuriympäristöt
Oulun yliopisto, Arkkitehtuuri
Työn ohjaaja: Professori Anu Soikkeli

Tuomariston arvio

Erityisen ansiokasta työssä on sen kyky yhdistää vahva teoreettinen ymmärrys, perusteellinen paikallinen analyysi sekä tulevaisuuteen suuntautuva ajattelu.

Tutkimus laajentaa kestävyyden käsitettä ekologisesta näkökulmasta kohti kulttuurista ja sosiaalista kestävyyttä, korostaen olemassa olevan rakennetun ympäristön merkitystä identiteetin, jatkuvuuden ja yhteisöllisyyden rakentajana. Työn arvo ei kuitenkaan rajoitu analyysiin. Se esittää myös konkreettisia ja realistisia kehityskeinoja, jotka perustuvat paikan ominaispiirteisiin ja tukevat sekä kulttuuriympäristön säilymistä että alueen elinvoimaa.

Virkamäen työ on erityisen merkittävä myös eettisessä mielessä: se nostaa esiin kysymyksen oikeudenmukaisuudesta rakennetussa ympäristössä ja avaa uusia näkökulmia siihen, miten arkkitehtuuri ja suunnittelu voivat toimia välineinä tasapainoisemman ja kestävämmän tulevaisuuden rakentamisessa.

Työ edustaa korkeatasoista, vastuullista ja vaikuttavaa arkkitehtonista ajattelua, ja se osoittaa, että suunnittelulla on keskeinen rooli myös yhteiskunnallisten epäkohtien tunnistamisessa ja käsittelemisessä.


Matias Virkamäki

Matias Virkamäki opiskeli rakennusarkkitehdiksi ennen valmistumistaan arkkitehdiksi Oulun yliopistosta. Opintojen ohessa hänelle on kertynyt runsaasti suunnittelukokemusta erityisesti korjausrakentamisesta, mikä on luontevaa, sillä arkkitehtuurin historia ja vanhat rakennetut ympäristöt ovat hänen kiinnostuksen kohteitaan. Hän on hiljattain perustanut oman yrityksen, jonka ytimessä ovat rakennettujen ympäristöjen tutkimus ja kehittäminen sekä korjaussuunnittelu. Lopputyönsä jälkeen hän on jatkanut Sorsakosken kehittämistä.

Edellinen
Edellinen

Agnesa Ademin Tulevaisuus-palkinnon voittanut diplomityö käsittelee muuttuvien rajojen arkkitehtuuria

Seuraava
Seuraava

Suvi Heinosen diplomityö Lohjan kaupungintalon uudelleenkäytöstä palkittiin tunnustuksella